Kotirantojen kiehtova historia – Itämeren karttoja keskiajalta nykyaikaan
Karttoja on käytetty – ja käytetään edelleen – merenkulkuun ja muuhun liikkumiseen, sodankäyntiin ja propagandaan. Niillä on välitetty tietoa, ohjattu ihmisten toimintaa ja vaikutettu heidän mielikuviinsa kyseisen kartan esittämästä seudusta. Itämeren tarina kertoo komein kuvin ja monipuolisin tekstein siitä, millaisena nämä suomalaistenkin hyvin tuntemat rannat ja rantojen asukkaat on menneinä vuosisatoina nähty – ja siitä, mitä tapahtuu, ellei merta aleta tarmokkaasti suojella.
Marjo T. Nurmisen karttahistorian suurteos kerää kiitosta kotimaassa ja maailmalla | John Nurmisen Säätiö
Tietokirjailija Marjo T. Nurmisen viime syksynä Tieto-Finlandia -palkintoehdokkaaksi nousseelle suurteokselle Maailma piirtyy kartalle on myönnetty Historian ystäväin liiton kunniamaininta viime viikolla Lahdessa pidetyillä suomalaisilla historiapäivillä. Erityisansioidensa takia kunniamaininnan saivat neljä teosta. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi professori Marjatta Hietala. Lautakunnan perusteluissa todettiin Maailma piirtyy kartalle – teoksesta mm. seuraavaa: ”Kirja tarjoaa sekä tiedollisia että esteettisiä elämyksiä.
Kirja-arvostelu | Vanhat kartat kuvastavat aikansa asenteita ja arvoja – ja näyttävät tieteen sijasta taiteelta
Historia Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle. John Nurmisen säätiö. 352 s. Marjo T. Nurmisen Maailma piirtyy kartalle osoittaa, miten pitkä ja monipolvinen prosessi planeettamme kartoittaminen oli. Aikakauden 600-luvulta 1600-luvun lopulle kattava suurteos kuvaa paitsi maantieteellisen tiedon karttumista myös eurooppalaisten vaikutusvallan laajentumista.
Maailma piirtyy kartalle : Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa (Marjo T. Nurminen) | Kirjavinkit
John Nurmisen säätiö, 2015 Vinkkaaja: MikkoJulkaistu: 3.1.2017 Kartta on tänä päivänä itsestäänselvyys, kun jokaisella voi olla taskussaan älypuhelin ja sen tarjoama pääsy huikean kartta-aineiston pariin. Toista oli ennen, ei tarvitse mennä monta sataa vuotta taaksepäin kun kartat olivat arvokkaita harvinaisuuksia ja parhaimmillaankin hieman epämääräisiä.
Näyttävää ja maittavaa
Tiedon tyttäret on tärkeä lisä suomalaisen naishistoriaan sekä oikeastaan ensimmäinen suomeksi kirjoitettu useita maita, tieteenaloja ja aikakausia kattava tutkimusperustainen teos tieteen historiasta. Marjo Nurminen onnistuu kirjan johdannossa puhuttelemaan kahta erilaista lukijaa, metodologiseen keskusteluun vihkiytynyttä historiantutkijaa ja tästä keskustelusta autuaan tietämätöntä maallikkoa.
Kartat ovat vallan väline ja maailman kuva – varhaisissa kartoissa näkyi jopa vihapuhe
Tietokirjailija Marjo T. Nurminen on tutkinut varhaisia eurooppalaisia maailmankarttoja ja kiertänyt maailmaa etsimässä karttoja uuteen tietokirjaansa. Vanhat kartat paljastavat, millaisena maailma ja muut kansat on eri aikoina haluttu nähdä. Tietokirjailija, historian tutkija Marjo T. Nurminen on saanut viisivuotisen karttakirjaurakkansa päätökseen.Maailma piirtyy kartalle – 1000 vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa-teos julkistettiin Lontoossa viime viikolla.
Vaikka maailman ääriin karttojen perässä
Turistien kerrotaan pysähtyneen kerran Savossa tielle tutkimaan karttaa ja hämmästyttäneen paikkakuntalaisukon kysymällä: ”Minne tästä on viisi kilometriä? Ukko siihen: ”Ihan minne vuan!” Sehän tiedetään, että kartat ovat monelle hepreaa ja putoaminen reitiltä siten ainaisena harmina. Mutta on heitäkin, jotka suorastaan jahtaavat karttoja ja vieläpä maailman ääriin.
Matka eurooppalaisen maailmankuvan juurille
Kartat kertovat paitsi alueista – maista ja meristä – myös ihmisistä, heidän aatteistaan, kulttuuristaan ja uskonnostaan. Ne kertovat valtapyrkimyksistä, kauppateistä, merenkulkureiteistä. Kartta voi olla haluttu taide-esine, ruhtinassuvun statussymboli – ja paljon muuta. Nurminen, Marjo T.: Maailma piirtyy kartalle. Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa. John Nurmisen Säätiö, 2015. 345 sivua. ISBN 978-952-9745-46-3.
Tiedon tyttäret. Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen
Kaikki tietävät, että naiset ovat päässeet yliopistoihin ja saaneet tunnustusta tutkijoina vasta viime vuosisadalla. Harva tietää, että naiset ovat tehneet tiedettä kautta aikojen, koska he ovat joutuneet harjoittamaan sitä salassa kotitöiden ohessa.Tiedetoimittaja Eukleideen geometria ja Hypatia…